perjantai 26. lokakuuta 2012

Why, warum, varför, miksi..

 Miksen minä saa enää unta? Miksi minä näen niin hirveitä ja sekavia unia? Miksi voisin nukkua iltaan asti? Miksi olen koko ajan hirveän väsynyt? Miksen jaksa edes hymyillä? Äääh, kai sitä vaan nyt huomaa että on syksy tullut (talvi Suomeen hrr..)! Päivät menee ohi niin että ei ehdi edes huomaamaan. Tuntuu että koko ajan unohdan tehdä jotain mitä piti tai teen jotain väärin. Kaikki tuntuu niin hankalalta. Jopa suihkussa käyminen..

Äkkiseltään kun lasken, olen ollut täällä 7viikkoa. Kuulostaa hirmu pitkältä ajalta, kun taas oikein miettii, niin  hirveä lyhyt aika. Ja mitähän minä nyt olen oppinut täällä? 

Täällä on kallista! Älyttömän. Mutta suomen palkkatasoon verrattuna, Suomessa on vielä kalliimpaa. 
En saa kuivaa omena siideriä vaikka kuinka haluan. Enkä myöskään saa kaljaa menemään kurkusta. Minusta tulee siis absolutisti. Viinin kanssa on rakkausviha -suhde. Nyt pidetään taukoa Herra V:n kanssa. 

Aurinkoa voit vielä ottaa keskellä lokakuuta!

Kävelemään. (vitsivitsi.) Täällä kävellään ihan hulluna. Mäkeä ylöspäin, rappusia, alaspäin, ja lisää rappusia.. (Anorektiikkojen (?!) paratiisi) Täällä kaikki on niin pientä, suuressa kaupungissa. 
Niin siis, kävely. Ei varmaan tulisi koskaan mieleen lähteä vaeltamaan Suomessa 10 kilometriä ihan vaan sen takia kun on suunnitellut niin? Etkä varmastikkaan halua koskaan eksyä siellä. Täällä -aivan sama. En minä kuitenkaan tiedä mihin olen menossa tai missä olen, kyllä sitä aina kotiin jotenkin löytää.

Kieliä. Saksankieltä kuulee enemmän kuin englantia. Opiskelenkin sitä koulussa. Välillä sitä on helpompi puhua saksaa ja englantia sekaisin kuin pelkästään toista kieltä. Tulen myös kuulemaan ruotsia, jos vain haluan. Suomea puhun joka päivä ja silti se heikkenee.. En vain löydä kaikkia sanoja enää, tai tiedä miten jonku asian voisi sanoa suomeksi. Mina puhu huono Suomi kun tulla takaisin koti. Hahaa

Tekemään ruokaa. Joo, asuin päälle 2 vuotta omillani, enkä siltikään osaa tehdä mitään erikoisia ruokia. Enkä ole koskaan halunnutkaan. Vihaan ruuanlaittoa. Olen nirso (kröhöm..)! Ehkä mä täällä opin syömään kaikenlaista, niinkuin tähänkin asti olen maistellut mitä ihmeellisimpiä ruokia.. Helposti pärjään yhdellä aterialla koko päivän. Ei vaan tee mieli syödä kun oksettaa koko ajan. Vettä on ikävä. Täällä vesi maistuu niin erinkummalliselta, etten vaan kykene juomaan sitä niinkuin Suomessa..

Olemaan avoin ja ystävällinen. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin! Ja täällä on pakko, eikä ole mikään ongelma. Kaikki tytöt joihin olen tutustunut, ovat mukavia ja upeita mimmejä. Varmasti löydät seuraa mihin vain haluat mennä. (Huomenna lähden tutustumaan ruotsalaiseen auppariin joka asuu melkein naapurissa, pitäis siis olla jo nukkumassa..) Hirveen nopeasti tämä aika kyllä menee.. 

Arvostamaan pieniä asioita ja hetkiä. Se, että ihminen, jota rakastat ja josta välität kaikista eniten, on toisessa maassa, on jo tarpeeks rankkaa. Mutta se, että hän tulee tänne vain ja ainoastaan sinun takiasi, on niin hienoa (miksen löydä sitä oikeaa suomalaista sanaa?). Vaikka hän olisi kuinka vähän aikaa kanssasi, osaat arvostaa sitä erityisellä tapaa. Voin melkein jopa sanoa, että ihminen joka ei tiedä miltä tuntuu olla toisesta 3000km päässä, ei osaa sanoa miten mahtava olo tulee kun näkee toisen. Miten sitä oppii tuntemaan toisen ihan erillä tapaa kuin jos olisi hänen vieressä. Miten sitä oppii luottamaan toiseen niin syvästi ettei mitään rajaa. Miten sitä oppii rakastamaan..

Vaikka odotankin innolla että pääsen jouluksi kotiin, ei se tarkoita sitä, ettenkö viihtyisi täällä. Päin vastoin. Innolla odotan jokaista viikonloppua, mitä milloinkin tapahtuu. Niitä hetkiä kun saan tutustua uuteen ihmiseen, kun näen uusia paikkoja. 
Suunnitelmani oli viettää jokainen lomani kaukana Suomesta, mutta näin ne asiat muuttuvat. Rakkaimmat ja läheisemmät ihmiset tulevat ensin. En halua sinne lumen keskelle, enkä tuntea sitä kylmyyttä. Mutta teen mitä vain, jotta saan olla minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Tulen jokaisena lomana kotiin jos se sitä vaatii. 
 Miksi minulla on hiuskriisi? Sekä ikäkriisi? Miksi selailen vuoden vanhoja kuvia? MIKSI MINÄ MIETIN EDES MITÄÄN?!

ps. miksi minun suomenkieleni on näin huono? :-DD

7 kommenttia:

  1. makaroonia ja jauhelihaa, punajuurisalaatin kera :DD sitä vaan sitte joka päivä :P

    VastaaPoista
  2. oi tää on tosi kiva tää sun blogi, ja oot tosi kaunis!:-) käy kattomassa munki blogi jos kiinnostaaaa!

    http://vilhelmiina-mylife.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. on kyllä niin totta toi sun kirjotus tosta arvostamisesta! :)

    VastaaPoista
  4. oon sitte jasmin, vahingos kirjotin jonnan profiililla!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, okei ja niin se on :p arvostaa ihan erilailla kaikkea, eikä mikään oo itsestään selvyys :)

      Poista
  5. Voi vitsi kiva :D voi vähän vertailla millasta on elämä eri maissa eri auppareilla. Mä harkitsin Suomessa Sveitsiä ennen ku lähin Luxemburgiin, josta randomisti päädyinki tänne Espanjaan. Ei ku oho ei se ollukaa Sveitsi ku Itävalta!

    VastaaPoista