maanantai 31. joulukuuta 2012

Kulunut viikko..


Onko siellä vielä kaikki hengissä? Täällä ollaan ja onnellisesti ollaankin! 9 päivää Suomessa ja joka päivä on ollut mukavampaa. Viikko jäljellä, eikä voi kuin pelätä miten nopeaa aika menee.. Koneella en ole edes halunnut olla, muutakin tekemistä on kyllä!

Kuluneena aikana olen mm. Ajanut autoa yömyöhään, kahvitellut, katsonut elokuvia, viettänyt joulua ja ollut sisaruksien kanssa, nähnyt kaikkia ystäviä, käynyt baareilemassa, muuttanut tavarani tänne S:n luokse, lenkkeillyt Danin kanssa, siivonnut, tutkinut uutta läppäriä ja viettänyt ihania päiviä!<3 Alkuloman elin ilman tavaroita kun matkalaukku jäi matkalle ja sitten kun tuli soitto että ollaan tuomassa -laukku oli väärä! Kuinka vaikeeta on lukea laukun kantovivusta että kenen se on? Onko ne nimi laput nykyää ihan turhia?!

Tänään lähdetään kiertämään kauppoja ja sitten illan mittaa keräännytään porukalla yhteen!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Minä ja 2012 vuosi

Tänä vuonna on sattunut ja tapahtunut kaiken moista; niin hyvää kuin pahaa. Henkisesti tämä vuosi on ollut paljon raskaampi kuin 2011. Kun taas ihmissuhteiden kannalta parempi. Olen saanut kokea mitä ihanempia asioita ja olla mukana monessa. Siltikään, en osaa itse sanoa miten minä olen muuttunut. Vai olenko? 

Tänä vuonna olen kuitenkin huomannut että olen ruvennut pelkäämään ihan normaaleja asioita. Nykyään pelkään niin paljon kaikkea että minusta on tullut aika arka. Ennen olin se, joka mennä juoksi joka paikassa aina hymy huulilla ja näin paljon ihmisiä, tutustuin uusiin ja jätin taakseni ne, joiden kanssa ei ollut hyvä olla. Lähdin innolla tuulettumaan Vaasasta pois ja Vaasan ihmisistä. Jos vain saisin palata sinne täysin tuntemattomana, aloittaa puhtaalta pöydältä.. Sveitsissä tunnen itseni hivenen yksinäiseksi kun ei ole sitä tuttua ja turvallista tukiverkkoa ympärillä. Eikä heidän kanssa juttelukaan ole enää sellaista mitä ennen oli. Päivässä saattoi olla monta puhelua ja viestiä. Nyt ei enää kuin se muutama kerta viikossa. Sen olen huomannut, että tämä on ehkä eniten vaikuttanut minuun henkisesti. Tulen alakuloiseksi nopeasti ja alkaa harmittaa monet asiat. Mietin liikaa asioita kun olen yksin. Enkä jaksaisi sitä enää ollenkaan. 

Siispä 2013 alkuvuoden ja kevään/kesän pyhitän nauttimiselle, aion pyrkiä olla menossa aina kun on aikaa. Matkustella enemmän. Ja tutustua enemmän kansainvälisiin ihmisiin. Sillä loppu kesästä on paluuni Suomeen. Ehkä sitä uskaltaisi olla ankara itselleen ja ruveta laittamaan elämäänsä kuntoon ja tekemään niitä vaikeimpia päätöksiä. Aloittaa opettelu elämään elämää. Yksi päivä kerrallaan. 

Pidemmittä puheitta, toivottavasti teillä oli ikimuistoinen vuosi sekä olette oppineet taas jotain uutta!